Sen sijaan olen nähnyt lukuisia projekteja, joiden alussa yritetään käyttää scrumia, mutta jotka luisuvat hiljalleen jonkinlaiseen improvisoituun toimintamalliin. Kutsun tätä scrum-teatteriksi.

Tyypillinen projekti alkaa siten, että nimetään scrummaster. Hänen johdollaan otetaan käyttöön projektinhallintavälineet. Kalenteriin merkitään sprintit, dailyt ja retrot, ja backlogit täytetään tehtävillä. Firman johto voi ylpeänä todeta, että nyt meillä on scrum käytössä.

Muutaman viikon päästä scrummasterille tulee muuta tärkeää tekemistä, eikä hän ehdi enää osallistua kokouksiin. Käy ilmi, että hänet oli itse asiassa palkattukin johonkin ihan toiseen hommaan ja se vaatii nyt huomiota.

Scrummasterin sijaan kokouksissa on mukana se tyyppi, jolle on henkilökohtaisesti tärkeää, että kehitettävä tuote tai palvelu saadaan valmiiksi. Hän pitää huolen siitä, että hommat edistyvät, eikä häntä kiinnosta, noudatetaanko projektissa kaikkia scrumin sääntöjä.

Hiljalleen työvälineiden käyttö yksinkertaistuu. Tehtäväpisteet ja vauhdin mittaaminen unohtuvat. Käyttäjätarinoista tulee vapaamuotoisia tehtäväkuvauksia. JIRAsta tulee harvakseltaan päivittyvä tehtäväluettelo ja tekijät käyttävät mieluummin omia, kätevämpiä todo-sovelluksiaan. Kun on kiire tehdä töitä, työvälineiden kanssa ei huvita pelleillä turhaan.

Kokouksista alkaa jäädä pois ihmisiä, joilla on niiden aikana jotain muuta tärkeää tekemistä. Projektin luonteesta riippuen daily- tai weekly-kokouksesta tulee se ainoa, johon kaikki osallistuvat vaihtaakseen kuulumisia ja pyytääkseen apua ongelmiinsa. Etätyön aikakaudella ihmisille on tärkeää pitää jonkinlainen yhteys työtovereihinsa, vaikkei kokoustaminen muuten kovin paljon kiinnostakaan.

Hiljalleen daily-kokoukset muuttuvat yleisluontoisiksi ongelmienselvittelytuokioiksi. Kun joku ottaa esille ongelmansa, kaikki ryhtyvät mielellään selvittämään sitä jo kokouksen aikana. Vartin mittaisista dailyista tulee tunnin mittaisia tech support -puheluita, joissa arvaillaan vuorotellen, mistä ongelma voisi johtua. Osa ihmisistä alkaa vältellä näitäkin kokouksia, jotta niihin ei kuluisi kohtuutonta osaa työajasta.

Aikanaan projekti sitten päättyy. Jos omistaja on tyytyväinen aikaansaannoksiin, projekti saa ehkä kunniakkaan lopun yhteisen tiimi-illallisen äärellä. Jos taas projektilla ei ollut alun perinkään varsinaista omistajaa, se saattaa vain kadota savuna ilmaan. Toisinaan projekti muuntuu ikuisuusprojektiksi, jonka alkuperäistä tavoitetta kukaan ei enää muista, mutta joka saa jollain ilveellä aina vain lisää rahaa toiminnan jatkamiseen.

Minun mielestäni mikä tahansa projekti on onnistunut, jos se tuottaa riittävästi lisäarvoa kustannuksiin nähden. Se ei haittaa, että projekti aloitetaan scrum-teatterilla, joka sitten muuttaa muotoaan joksikin muuksi. Jokaisessa projektissa on kuitenkin sen jäsenten yhdessä muodostama oma, ainutlaatuinen kulttuurinsa.

On tärkeää, että ihmisillä on projektin rakenteesta sellainen mielikuva, jonka kanssa he tulevat toimeen. Yksi haluaa kontrollin tunnetta ja sääntöjä, kun taas toinen arvostaa enemmän vapautta ja joustavuutta. Scrum mahdollistaa molemmat näkökulmat samaan projektiin, ja siksi se onkin niin suosittu.

Omat kokemukseni scrumista ovat aina liittyneet uusien tuotteiden ja palveluiden rakentamiseen melko pienissä tiimeissä. On varmasti myös sellaisia organisaatioita, joissa scrumista on tullut vakiintuneempi osa arkipäivää. Niissä voi olla mukana tyyppejä, jotka kokevat sääntöjen noudattamisen tärkeäksi. Silloin projektin kulttuurista tulee epäilemättä konservatiivisempi ja muotoseikoista pidetään kiinni tiukemmin.

Toivon kuitenkin, ettei scrumia harjoiteta missään pelkän periaatteen vuoksi, vaan että siitä on oikeasti hyötyä ja iloa. Pienessä teatterissakaan ei ole mitään vikaa, jos projektit pääsääntöisesti onnistuvat ja tuottavat hyviä tuloksia. Menestys ei ole omien kokemusteni perusteella koskaan kiinni projektien rakenteesta vaan hyvistä tekijöistä, joka pitävät homman kasassa.

QOSHE - Scrum on hyvää teatteria - Kenneth Falck
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Scrum on hyvää teatteria

18 34
15.04.2024

Sen sijaan olen nähnyt lukuisia projekteja, joiden alussa yritetään käyttää scrumia, mutta jotka luisuvat hiljalleen jonkinlaiseen improvisoituun toimintamalliin. Kutsun tätä scrum-teatteriksi.

Tyypillinen projekti alkaa siten, että nimetään scrummaster. Hänen johdollaan otetaan käyttöön projektinhallintavälineet. Kalenteriin merkitään sprintit, dailyt ja retrot, ja backlogit täytetään tehtävillä. Firman johto voi ylpeänä todeta, että nyt meillä on scrum käytössä.

Muutaman viikon päästä scrummasterille tulee muuta tärkeää tekemistä, eikä hän ehdi enää osallistua kokouksiin. Käy ilmi, että hänet oli itse asiassa palkattukin johonkin ihan toiseen hommaan ja se vaatii nyt huomiota.

Scrummasterin sijaan kokouksissa on mukana se tyyppi, jolle on henkilökohtaisesti tärkeää, että kehitettävä tuote tai palvelu saadaan valmiiksi. Hän pitää huolen siitä, että hommat edistyvät, eikä häntä kiinnosta, noudatetaanko projektissa kaikkia scrumin sääntöjä.

Hiljalleen........

© Tivi


Get it on Google Play