Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla suomalaiset menettivät verkkorikollisille 20 miljoonaa euroa. Summa on suuri, mutta ei näytä johtavan sen kummempiin toimenpiteisiin. Viranomaiset tyytyvät vain toistamaan tuttuja varoituksia tietoturvan tärkeydestä.

Verkko on ainoa paikka, jossa rikollisuutta pidetään melkeinpä luonnollisena. Siellä nyt vain sattuu olemaan huijareita, joten jokaisen täytyy itse huolehtia itsestään.

Takavuosina raiskaajat pääsivät pienillä tuomioilla, ellei uhri vastustellut riittävästi. Uhrin katsottiin jopa provosoineen tekijää pukeutumalla tai käyttäytymällä kevytmielisesti.

Noista ajoista asenteet ovat onneksi muuttuneet, mutta verkkorikoksissa uhrien syyllistäminen jatkuu edelleen. Mitäs olit niin tyhmä ja hyväuskoinen? Mikset katsonut osoitetta tarkemmin? Mikset päivittänyt ohjelmaasi ajoissa?

Tietoturvassa on tapana kääntää kiltisti toinenkin poski. It-ala noudattaa Raamatun oppia paremmin kuin kirkko itse.

Posken kääntämisen taustalla on näkemys siitä, että taistelu kansainvälistä verkkorikollisuutta vastaan on toivotonta resurssien haaskausta. Sitä se voi ollakin, mutta kyse on myös asenteista.

Joitakin verkkohuijauksia voisi selvittää käyttämällä tavanomaiseen poliisityöhön kuuluvaa peitetoimintaa. Poliisi esittäisi helppoa uhria ja lähtisi mukaan huijaukseen.

Esimerkiksi sakkomaksua vaativat kiristäjät ilmoittavat jo ensimmäisessä vastauksessaan tilinumeron, johon rahat tulee maksaa. Tiedän, koska olen itse kokeillut. Tilinumeron perusteella pääsisi kiinni rahavirtoihin ja voisi ehkä jäljittää tekijät.

Kaikki tämä vaatisi tietenkin kansainvälistä yhteistyötä, mutta EU näyttää olevan kiinnostuneempi kansalaistensa henkilötietojen kuin heidän rahojensa suojaamisesta.

Entä jos me käyttäjät ryhtyisimme itse vastarintaan? Ehkä huijarien keskuudessa alkaisi kiertää sana, ettei fi-osoitteisiin kannata lähettää huijauksia, koska sieltä annetaan samalla mitalla takaisin.

Asia on juridisesti hankala, joten en rohkaise ketään rikkomaan lakia. Voin vain teoretisoida, miten se tapahtuisi.

Vastaanottaja voisi teeskennellä tyhmää ja työllistää huijaria väärillä vastauksilla ja hölmöillä kysymyksillä. Suureen massaan perustuvat huijaukset romahtavat, jos turhat yritykset vievät liikaa aikaa.

Erityisen tehokkaasti vastarinta puree Facebookissa. Olen vastannut moneen ”Voitko antaa matkapuhelinnumerosi?”-kyselyyn ja vedättänyt huijaria, kunnes tämä on tajunnut menneensä ansaan ja kiroten sulkenut yhteyden.

Oikeaa puhelinnumeroa ei kannata antaa huijarille, mutta sitä varten voi hankkia prepaid-liittymän.

Lähes kaikki Facebook-huijarit ovat olleet Turkista. Eräs kertoi jopa onnistuneiden huijaustensa määrän ja taloudellisen tuoton, ennen kuin pisti linjan poikki. Güle güle – hyvästi!

Onneksi on positiivistakin kehitystä. Ulkomailta tulevat huijauspuhelut kiusasivat meitä vuosien ajan. Huijarit saivat asennettua etäkäyttöohjelman ja tyhjensivät uhrin tilit.

Operaattorit valittivat, etteivät voi ongelmalle mitään, sillä soitot tulevat nettipuheluina. Esto olisi vaatinut kansainvälistä yhteistyötä niin, että ketjun jokainen operaattori tarkistaisi välittämiensä tilaajatietojen aitouden.

Toukokuussa 2022 Traficom kuitenkin antoi määräyksen numero 28, joka velvoitti operaattorit estämään soittajan numeron väärentäminen. Lokakuun alusta 2023 esto alkoi koskea myös matkapuhelimia – ja kas, huijaussoitot loppuivat kuin veitsellä leikaten.

Traficomin uusin määräys kohdistuu tekstiviesteihin. Suurten toimijoiden on rekisteröitävä numeronsa ja tekstitunnuksensa, jotta huijausviestit eivät enää mene aitojen POSTI- ja VERO-viestien joukkoon.

Luulisi, että tämä yksinkertainen määräys on helppo toteuttaa, koska suuria toimijoita on vähän ja sms-viestien lähetys puheluita paremmin kotimaisten operaattorien kontrollissa.

Ainoa kysymys on, miksei näitä kahta asiaa tehty jo vuosia sitten. Miksi tyydyimme vain kääntämään poskea?

QOSHE - Isketään takaisin - Petteri Järvinen
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Isketään takaisin

17 1
08.12.2023

Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla suomalaiset menettivät verkkorikollisille 20 miljoonaa euroa. Summa on suuri, mutta ei näytä johtavan sen kummempiin toimenpiteisiin. Viranomaiset tyytyvät vain toistamaan tuttuja varoituksia tietoturvan tärkeydestä.

Verkko on ainoa paikka, jossa rikollisuutta pidetään melkeinpä luonnollisena. Siellä nyt vain sattuu olemaan huijareita, joten jokaisen täytyy itse huolehtia itsestään.

Takavuosina raiskaajat pääsivät pienillä tuomioilla, ellei uhri vastustellut riittävästi. Uhrin katsottiin jopa provosoineen tekijää pukeutumalla tai käyttäytymällä kevytmielisesti.

Noista ajoista asenteet ovat onneksi muuttuneet, mutta verkkorikoksissa uhrien syyllistäminen jatkuu edelleen. Mitäs olit niin tyhmä ja hyväuskoinen? Mikset katsonut osoitetta tarkemmin? Mikset päivittänyt ohjelmaasi ajoissa?

Tietoturvassa on tapana kääntää kiltisti toinenkin poski. It-ala noudattaa Raamatun oppia paremmin kuin kirkko itse.

Posken kääntämisen........

© Tivi


Get it on Google Play