Suomessa on käynnissä sosiaaliturvauudistus, jonka ”tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä.”
En odota uudistukselta ihmeitä, sillä sen kunnianhimon taso on melko maltillinen, mutta jonkinlainen nykyisiä tukia yhdistävä perusturva uudistuksesta syntynee, jota halutessaan voi kutsua vaikka perustuloksi.
Suomessa on myös hiljattain ehdotettu erilaisia perustilimalleja, joista Perustili – tie kannustavaan ja läpinäkyvään sosiaaliturvaan (Itla, 2021) lienee pisimmälle harkittu, mutta kunnianhimossaan sekin on käytännössä vain opintolainauudistus.
Samaan aikaan käynnissä on yhteiskunnallinen keskustelu eläkejärjestelmämme tulevaisuudesta: Juustohöylästä tositoimiin: Julkinen talous ei oikene koskematta eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon (EVA, 2024).
Mikä yhdistää näitä kolmea asiaa? Kaikissa niissä käsitellään sosiaaliturvaa – sen rahoitusta, kuka sitä saa, kenelle annetaan ja paljonko. Oma visioni sosiaaliturvauudistukselle on, että se ratkaisisi mahdollisimman paljon yhteiskunnallisia ongelmiamme, sen sijaan että tyydymme tekemään mitä voidaan.
Voin kuitenkin ilokseni esitellä tässä kirjoituksessa parhaan mahdollisen sosiaaliturvajärjestelmän pääpiirteet Suomelle, ja mikä parasta, se on täysin toteuttamiskelpoinen.
Järjestelmä koostuu kolmesta osasta: perustulosta, perustilistä, ja eläkereformista.
Perustulo: Kaikille 23 vuotta täyttäneille Suomessa asuville Suomen kansalaisille maksetaan 1500 euron veronalainen perustulo kuukausittain. Sama maksetaan myös 18-22 vuotiaille, jotka joko opiskelevat, heillä on työpaikka, toimivat yrittäjinä tai suorittavat asepalvelusta. Tätä nuoremmille, ja niille 18-22 vuotiaille jotka eivät täyden perustulon ehtoa täytä, maksetaan alaikäisten veronalaista perustuloa (eli käytännössä lapsilisää) 220 euroa kuukaudessa.
Tämä perustulo rahoitetaan 50% tasaveroasteella, näin. Huomionarvoista on, että perustulo yhdistettynä tasaveroon on sekä valtiolle että kansalaisille kustannusneutraali, ts. se ei muuta käteen jääviä tuloja tai muuta efektiivistä veroastetta olennaisesti – tämä voi kukin itse linkatusta taulukosta tarkistaa.
Perustili: Kaikille 18 vuotta täyttäneille avataan perustili 20000 euron alkupääomalla. Perustililtä voi nostaa maksimissaan tuhat euroa kuukaudessa, ja se korvaa kaikki harkinnanvaraiset tuet. Jos henkilö nostaa perustilinsä tyhjäksi, eikä tule toimeen perustulolla, hänet otetaan holhoukseen, ja hänen taloutensa hoidetaan hänen puolestaan ilman käyttöoikeutta perustiliin ja perustuloon. Osa holhouksesta on työpaikan etsintää yhdessä, ja holhouksesta vapautuu työllistymällä ensimmäisen palkanmaksun myötä tai kun henkilö todetaan työkyvyttömäksi ja siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle.
Eläkereformi: Ylläolevan perustilin 20000 euron alkusaldo kaikille täysi-ikäisille Suomalaisille tarkoittaa noin sataa miljardia euroa, ja sellainen summa rahaa löytyy vain yhdestä paikasta: eläkerahastoista. Osana sosiaaliturvauudistusta nykyinen eläkejärjestelmämme puretaan, näin. Käytännössä jokainen saisi perustililleen niin paljon alkupääomaa kuin on eläessään eläkemaksuja maksanut (sopivalla pääomatuottoprosentilla, tietysti). Kun keskitetty eläkejärjestelmä on purettu, eläkemaksut (nykyisellään ~24% palkasta) ohjataan vastaisuudessa henkilön omalle perustilille, ja perustilille synnytetään sopivat kannustimet eläkesäästämiseen.
Näiden uudistusten myötä Suomessa olisi kannustava ja yksinkertainen sosiaaliturvajärjestelmä, jossa henkilö on pääosin itse vastuussa omasta sosiaaliturvastaan, mukaan lukien eläkesäästämisestä.
Haastan kaikki lukijat keksimään syitä, miksi ylläoleva malli ei olisi toteuttamiskelpoinen, ja lupaan vastata kaikkiin esitettyihin asiallisiin argumentteihin. Lukuihin, kuten perustulon määrään, lapsilisän määrään, tasaveroprosenttiin, perustilin alkupääomaan ja perustilin kuukausittaiseen maksiminostoon en kuitenkaan ota kantaa. Esittämäni luvut ovat esimerkkejä, joilla järjestelmä saataisiin toimimaan. Lopulliset luvut ovat lopulta poliittisia päätöksiä, eivätkä varsinaisen mallin toiminnan kannalta olennaisia detaljeja.
Kirjoittaja on liberaali filosofi.
Paras mahdollinen Sotu-uudistus: Perustulo, perustili ja eläkereformi
35
7
26.04.2024
Suomessa on käynnissä sosiaaliturvauudistus, jonka ”tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä.”
En odota uudistukselta ihmeitä, sillä sen kunnianhimon taso on melko maltillinen, mutta jonkinlainen nykyisiä tukia yhdistävä perusturva uudistuksesta syntynee, jota halutessaan voi kutsua vaikka perustuloksi.
Suomessa on myös hiljattain ehdotettu erilaisia perustilimalleja, joista Perustili – tie kannustavaan ja läpinäkyvään sosiaaliturvaan (Itla, 2021) lienee pisimmälle harkittu, mutta kunnianhimossaan sekin on käytännössä vain opintolainauudistus.
Samaan aikaan käynnissä on yhteiskunnallinen keskustelu eläkejärjestelmämme tulevaisuudesta: Juustohöylästä tositoimiin: Julkinen talous ei oikene koskematta eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon (EVA, 2024).
Mikä yhdistää näitä kolmea asiaa? Kaikissa niissä käsitellään sosiaaliturvaa – sen rahoitusta, kuka sitä saa, kenelle annetaan ja paljonko. Oma visioni sosiaaliturvauudistukselle on, että se ratkaisisi........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Rami G Khouri
Mort Laitner
Donald Low
Ali Fathollah-Nejad
