YLE:n presidenttitentin lauteilla pyörähti Vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson.
Kolmen minuutin puheessaan Andersson nosti esiin odotetusti ihmisoikeudet, kv-oikeuden ja rauhan rakentamisen. Andersson piipahti puheessaan myös sisäpolitiikan puolella nostaen esiin mm. ihmisten toimeentulon. Puheessa nousi odotetusti esiin Gazan ja Ukrainan tilanteet. UTP-näkökulmasta Andersson ei kannata ydinaseiden ja Nato-joukkojen tuomista Suomen maaperälle. Hän mainitsi puheessaan myös luonto- ja ilmastokriisin.
Varsinaisessa tenttiosuudessa hän totesi, että Nato ei päätä Suomen UTP:sta. Nato-jäsenyysprosessin osalta Andersson totesi, että Suomi tarvitsi Ukrainan sodan myötä kollektiivisia turvatakuita, joita EU ei voi tarjota. Nato-jäsenyydessä Suomen bkt-taso voi olla tilanteesta riippuen yli 2 prosenttia ja vastaavasti jos tilanne ei näin vaadi, alle 2 prosenttia. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustussopimus (DCA, Defence Cooperation Agreement) näyttää Anderssonin mielestä kaipaavan vielä tarkennuksia mm. ydinaseiden ja joukkojen sijoittelussa Suomen maaperälle.
Eittämättä Suomen Nato-jäsenyys on ollut pj. Anderssonille haastava paikka. Puolueen rivit repesivät Nato-äänestyksessä, mutta joka ei tiettävästi repinyt puoluetta kahtia. Tätä voidaan pitää Anderssonin onnistumisena puheenjohtajana. Laineet olisivat kenties voineet lyödä puolueen sisällä voimakkaamminkin.
Evp. pääministeri Sanna Marin on saanut poliittista suitsutusta siitä, että Marin sai demarit Nato-jäsenyyden taakse. Vähintäänkin samaan Andersson on yltänyt omalla tontillaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana.
Andersson tulisi TP:na jättämään punakantisen jäsenkirjan, mutta ei TP:na tästä huolimatta tule luopumaan poliittisesta ideologiastaan. Näin ei varmaan tee tai ole tehnyt muutkaan presidentit, joten tältä osin Andersson tuskin olisi poikkeus.
Tentissä ei sinänsä noussut esille se, että kokoomuksella on tällä hetkellä UTP-värisuora; presidentti, pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri etc. Olisi teoreettisesta näkövinkkelistä mielenkiintoista mikäli Anderssonista tulisi TP, että hän TP:na ja PV:n ylipäällikkönä hän lähtisi pistämään kokoomuslaisia riviin ja ruotuun. Näin ei toki tule käymään, mutta ajatusjuoksuna asetelma olisi varsin mielenkiintoinen.
Politiikan penkkiurheilija antaa Anderssonille arvosanaksi 8,5. Ns. pienpuolueiden tavoitteena – jollaiseksi Vasemmistoliitto voitanee osittain asemoida – ei ole presidenttipelin voitto vaan omien poliittisten näkemysten esiintuominen ja ennen kaikkea se, että äänestäjille muistutetaan tenttien myötä, että mekin olemme olemassa.
Vasemmistoliiton menestyminen vaaleissa ei jää ainakaan Anderssonin asioihin perehtyneisyydestä ja argumentointitaidosta kiinni. Anderssonin UTP-kokemus on vielä varsin ohutta, mutta ottaen huomioon TP-ehdokkaan varsin nuoren iän, kyseistä pääomaa ehtii vielä matkan varrella kasvattaa.
Sisältöä ei voida näyttää evästeasetuksien vuoksi. Nähdäksesi sisällön, hyväksy evästeiden käyttö.
Sisältöä ei voida näyttää evästeasetuksien vuoksi. Nähdäksesi sisällön, hyväksy evästeiden käyttö.
Sisältöä ei voida näyttää evästeasetuksien vuoksi. Nähdäksesi sisällön, hyväksy evästeiden käyttö.
Sisältöä ei voida näyttää evästeasetuksien vuoksi. Nähdäksesi sisällön, hyväksy evästeiden käyttö.
Politiikan penkkiurheilijan ”vaalianalyyssi”: Li Andersson (Vas.) 8,5
10
0
10.01.2024
YLE:n presidenttitentin lauteilla pyörähti Vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson.
Kolmen minuutin puheessaan Andersson nosti esiin odotetusti ihmisoikeudet, kv-oikeuden ja rauhan rakentamisen. Andersson piipahti puheessaan myös sisäpolitiikan puolella nostaen esiin mm. ihmisten toimeentulon. Puheessa nousi odotetusti esiin Gazan ja Ukrainan tilanteet. UTP-näkökulmasta Andersson ei kannata ydinaseiden ja Nato-joukkojen tuomista Suomen maaperälle. Hän mainitsi puheessaan myös luonto- ja ilmastokriisin.
Varsinaisessa tenttiosuudessa hän totesi, että Nato ei päätä Suomen UTP:sta. Nato-jäsenyysprosessin osalta Andersson totesi, että Suomi tarvitsi Ukrainan sodan myötä kollektiivisia turvatakuita, joita EU ei voi tarjota. Nato-jäsenyydessä Suomen bkt-taso voi olla tilanteesta riippuen yli 2 prosenttia ja vastaavasti jos tilanne ei näin vaadi, alle 2........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
