Talouskasvu ja poliittinen vakaus liittyvät läheisesti toisiinsa. Poliittiseen ympäristöön liittyvä epävarmuus voi vähentää investointeja ja talouskehityksen vauhtia. Toisaalta heikko talouskehitys voi johtaa hallituksen romahtamiseen ja poliittisiin levottomuuksiin.
Näin sanoo Maailmanpankin ekonomisti Zahid Hussain vuoden 2014 blogissaan ”Can political stability hurt economic growth?”
Hussain tarkentaa, miten demokratia vaikuttaa kasvuun:
”Kun puhumme poliittisesta vakaudesta kasvun yhteydessä, tarkoitamme oikeusvaltiota, vahvoja instituutioita voimakkaiden yksilöiden sijaan, tehokasta byrokratiaa, vähäistä korruptiota ja suotuista ympäristöä investoida liiketoimintaan. Vakaa hallinto on kasvun kannalta ratkaisevan tärkeää ja hallinto on paljon muutakin kuin vain politiikkaa.”
”Ongelma on siinä, että demokratia ei lähtökohtaisesti ole vakaa järjestelmä”, hän jatkaa.
Demokratiassa on aina kilpailua ja kilpailu on usein vakauden vastakohta.
Poliittiset työtaistelut ovat pahasta, mutta niin ovat myös politisoituneet yrittäjäjärjestöt
Bisneksen tulisi olla apuna demokratian vahvistamisessa, ei käyttää sitä vain omaksi hyväkseen. Myös työntekijäjärjestöjen tulisi vahvistaa samalla tavalla demokratiaa ja esimerkiksi auttaa luomaan malleja, joissa yrityksillä on helpompi, vakaampi ja kannattavampi ympäristö toimia.
Mitä se demokratian vahvistaminen sitten tarkoittaa?
Kun luodaan vakautta liiketoimintaan ja yrittämiseen, se ei voi tarkoittaa vain vaalikausittain vaihtuvaa enemmistön valtaa. Jos enemmistö päättää aina vuorollaan siitä, miten liiketoiminnan edellytyksiä ja työtä kehitetään, demokratian sisäänrakennettu epävakaus pilaa koko jutun.
Tarvitaan yli vaalikausien menevää parlamentaarista yhteistyötä.
Rakenteita ei kannata tuhota – mutta niiden tehtäviä ja tavoitteita pitää uudistaa
Vanessa Willamson kirjoittaa Brookings Instituutin tuoreessa tutkimusartikkelissa ”Democracy is good for economy, can business defend it?” (29.4.2024) hyvin samaan tapaan kuin Hussain kymmenen vuotta aiemmin:
”Demokratiat menestyvät, koska ne varmistavat paremmin julkisten hyödykkeiden, mukaan lukien koulutuksen, kansanterveyden ja infrastruktuurin, tarjonnan. koska ne hallitsevat markkinoita tehokkaammin; ja koska ne kanavoivat kiistan poliittiseksi kompromissiksi poliittisen väkivallan sijaan.”
Hän jatkaa edelleen, että ”tarvitaan vahvempia puolueettomia liike-elämän järjestöjä, jotka ovat nimenomaisesti ja aktiivisesti sitoutuneet suojelemaan demokraattisia instituutioita, sekä nykyisten liike-elämän järjestöjen suurempaa sitoutumista vaalidemokratian säilyttämiseen.”
Williamsonin kertomat havainnot perustuvat kausaliteetteihin pitkältä ajalta, eivät pelkkään korrelaatioon.
Liiketoiminnan huokutteluun tarvitaan vielä enemmän
Tarvitaan yhteisiä sopimuksia ja tavoitteita, jotka kantavat vaalikausien yli. Se taas vaatii uutta keskustelukulttuuria.
Hallituksen budjettiriihen jälkeen yhä useampi asiantuntija on tuonut esiin, että päätöksenteossa ja vaikuttamisessa (sekä opposition puolella olevilla että hallitusta kannattavilla) on tarkoitushakuista faktojen valintaa ja eri ryhmien vaikuttamisessa pyrkimyksiä voittaa omalle ryhmälle mahdollisimman paljon kokonaisuuden kustannuksella.
Hallituksen osaamista ei mitata säästöjen tekemisellä
Se mitataan sillä, osaako hallitus vahvistaa demokratiaa. Investoinnit Suomeen eivät synny, jos näyttää siltä, että päätökset ovat vaarassa muuttua vaaleista toisiin, eikä sillä, että asioista syntyy aina riita. Sekä suomalaiset että kansainväliset yritykset tarvitsevat tietoa ja selkeitä visioita, joiden avulla ne voivat arvioida toimintaympäristöä jopa kymmenien vuosien päähän.
Vakaus on sitä, että erimielisyyksistä osataan sopia ja luoda yhteisiä tavoitteita siinä asiassa hallitus on tähän mennessä osoittanut kyvyttömyyttä.
Toivottavasti tilanne muuttuu nopeasti.
Hallituksen on luotava vakautta – ainoa tie kasvuun
22
12
04.05.2024
Talouskasvu ja poliittinen vakaus liittyvät läheisesti toisiinsa. Poliittiseen ympäristöön liittyvä epävarmuus voi vähentää investointeja ja talouskehityksen vauhtia. Toisaalta heikko talouskehitys voi johtaa hallituksen romahtamiseen ja poliittisiin levottomuuksiin.
Näin sanoo Maailmanpankin ekonomisti Zahid Hussain vuoden 2014 blogissaan ”Can political stability hurt economic growth?”
Hussain tarkentaa, miten demokratia vaikuttaa kasvuun:
”Kun puhumme poliittisesta vakaudesta kasvun yhteydessä, tarkoitamme oikeusvaltiota, vahvoja instituutioita voimakkaiden yksilöiden sijaan, tehokasta byrokratiaa, vähäistä korruptiota ja suotuista ympäristöä investoida liiketoimintaan. Vakaa hallinto on kasvun kannalta ratkaisevan tärkeää ja hallinto on paljon muutakin kuin vain politiikkaa.”
”Ongelma on siinä, että demokratia ei lähtökohtaisesti ole vakaa järjestelmä”, hän jatkaa.
Demokratiassa on aina kilpailua ja kilpailu on usein vakauden........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Tarik Cyril Amar
Rami G Khouri
Dr Ramzy Baroud
Mort Laitner
Bradley Blankenship
